Rikkimeni



UUDET SIVUT

virtuaalihevonen | ei meriittejä


klikkaamalla isommaksi!

  Nimi   Rikkimeni, Rikki   Sukupuoli   ori
 Syntymäaika   20.01.2011   Säkä & väri   156 cm, lkk
  Rotu   suomenhevonen   Rekisterinumero   VH11-018-0747
  Painotus   kouluratsastus   Koulutus   Vaativa B, 100 cm
  Kasvattaja    Rilla SH (Suomi)   Omistaja   Viikerlä / VRL-02633

Ikääntyminen

Ikääntyy (1-4 vuotiaana 15 d = 1 a) 40 d = 1 a

  syntynyt 20.01.2011
1 vuotta - 07.02.2011
2 vuotta - 25.02.2011
3 vuotta - 12.03.2011
4 vuotta - 02.04.2011
5 vuotta - 08.08.2011
6 vuotta - 17.09.2011
7 vuotta - 27.10.2011
8 vuotta - 06.12.2011
kilpailuttaminen
9 vuotta - 15.01.2012
10 vuotta - 24.02.2012
11 vuotta - 04.04.2012
12 vuotta - 13.05.2012
13 vuotta - 22.06.2012
14 vuotta - 01.08.2012
15 vuotta - 09.09.2012
16 vuotta - 19.10.2012
17 vuotta - 28.11.2012
eläkeikä
18 vuotta - 07.01.2013
19 vuotta - 16.02.2013
20 vuotta - 27.03.2013

Harjatkin katoaa parempiin suihin..

Keski-Suomen tuhansien järvien maisemissa kasvanut komea suomenhevostuontini Rikkimeni oli jo varsana rohkea kuin Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielen kirjan Joonatan. Se oli myös mahdottoman utelias, joten arvata saattaa mitä tapahtui, kun nämä kaksi luonteenpiirrettä yhdistyivät pienessä, keskenkasvuisessa orissa. Monta kertaa on Rikin kanssa jouduttu jos minkälaiseen pulaan, mutta onneksi kaikesta ollaan selviydytty. Nykyään Rikkikin onneksi tajuaa, että ei kannata mennä työntämään turpaansa suoraan vihaisen kyykäärmeen tielle, ellei halua naamavärkkinsä kasvavan kolme kertaa suuremmaksi. Niin, ja ei todellakaan pidä mennä innostamaan naapurin vahtikoiraa leikkimään kanssaan. Voi tulla ikävää jälkeä, ja sanomistahan siitä vaan tulee.

Rikkimeni on kyllä käsiteltävänä kuin sulaa vahaa. Se tottelee lähestulkoon kaikkea, mitä ihminen sitä käskee tekemään, ehkäpä syypäänä voidaan pitää sen mahdottoman hölmöä luonnetta ja ajatusta, joka ei aina kulje loppuun asti. Rikki on kuin päätön kana, joka ei tajua kysymyksiä miten tai miksi. Ori vaan tottelee, luultavasti koska ei tiedä mitä muuta tekisi. Rikki aiheuttaa hoitajilleen yleistä ärsytyksentunnetta taukoamattomalla hyörinällään. Mutta minkäs ori uteliaisuudelleen voi, ja onhan ne harjat niin mahdottoman erikoisia ja siistejä, vaikka Rikki onkin niitä nähnyt lähes joka päivä koko elämänsä ajan. Silti harjat ovat aina olevinaan kuin uusia, tuntemattomia tuttavuuksia joita on ihan pakko haistaa ja maistaa. Rikin hoitopakki kannattaa ihan varmuuden vuoksi työntää tarpeeksi kauas orista niin, ettei se pääse niitä syömään suihinsa. Vinkkinä kannattaa varata mukaansa pari makupalaa, niiden avulla Rikkikin saattaa lopettaa uteliaisuuspyörinnänsä, kun vain vetää oikeista naruista. Rikki ei ole kyllä lainkaan orimainen, vaan oikeastaan melkeinpä lapanen jota kaikki voivat vellata sydämensä kyllyydestä. Orilla ei ole oikeastaan minkäänlaista halua pistää hanttiin ihmiselle, vaan se tyytyy kohtaloonsa ja alistuu ihmisten tahtoon (ja saahan niiltä herkkujakin aina kun on kiltti!)

Kengittäjien sun muiden talliporukan ulkopuolisten henkilöiden kanssa ori pärjää mainiosti. Se jaksaa kiltisti seisoa paikoillaan eläinlääkärin tutkiessa, vaikka mieli toki tekisi vähän haistella tyypin taskuja makupalojen toivossa. Rikki kuitenkin ymmärtää, että pitää käyttäytyä ainakin vähän paremmin kuin mitä muutoin. Kengittäjälle Rikki nostaa käsiteltävän jalan aina automaattisesti, vaikka tämä ei olisi vielä edes ottanut työvälineitään esiin pakistaan. Rikki onkin saanut kehuja muun muassa oma-aloitteisuudestaan ja kiltteydestään. Yleensä kaikki jotka eivät Rikkiä tunne, luulevat sen olevan ruuna! Taluteltavana etenkin pihamailla Rikki on vähän omapäinen. Se on vahva, joten jaksaa kyllä taistella taluttajaansa vastaan jos se niin haluaa. Rikillä kuitenkaan ei ole yleensä halua tai viitseliäisyyttä lähteä köydenvetoon, joten se luopuu koko jutusta melko pian. Laitumella Rikki on sosiaalinen ja ilmeisesti ihan hauskaa seuraa. Ori ei kukkoile muille, mutta pitää kyllä kiinni omasta asemastaan lauman hierarkiassa.

Ratsuna Rikkimeni on ihan jotain muuta. Se kulkee kauniisti, reippain askelin. Huonoina päivinä se saattaa olla vähän verkkainen ja poissaoleva, mutta skarppaa kuitenkin ratsastajan antaessa sille oikeat avut. Rikki ei ole kuitenkaan mikään tylsä ratsu, vaan on sopivan säpsäkkä ainakin minun makuuni. Ori ei kuitenkaan yritä pomottaa tai ottaa komentoa itselleen, vaan antaa ratsastajansa olla selässään rauhassa. Rikki on kuitenkin melko herkkä hevonen, joka stressaantuu helposti esimerkiksi turhan epäselvistä avunannoista. Oria ei pidä alkaa riuhtoa eikä sille pidä hermostua, jos se ei ole ratsastajansa kanssa samalla aaltopituudella. Hevonen kuitenkin yrittää useimmiten parhaansa, mutta saattaa joskus hämmentyä pienistäkin ratsastajan tekemistä virheistä. Siis ei mikään ylihelppo homma, vaan kysyy ratsastajalta taidon lisäksi pitkäjänteisyyttä.

Kisamatkoille lähdettäessä Rikki aistii ympärillään hyörivien ihmisten hermostuneisuuden ja imee sitä itseensä kuin pesusieni. Stressiraja ylittyy, ja Rikki ei saata suostua menemään edes aina niin kammottavaan kuljetuskoppiin. Silloin sitä pitää rohkaista ja käsitellä rauhallisesti, eli siis lastaajankin pitää pitää mielensä tyynenä jottei saa oria vielä enemmän hermostuksiin. Kun Rikin vihdoin saa kunnialla koppiin, voi koko loppumatkan viettää rauhallisisissa tunnelmissa. Kilpailupaikoilla Rikki saattaa vieläkin vähän hermoilla ja steppailla paikoillaan, mutta ratsastajan pitäessä päänsä kylmänä myös orikin keskittyy. Rikki vaatii kunnon verryttelyn, jotta se saa itsensä keskittymään myös itse suorituksessakin.

Sukulaiset

i Täystuho ii Lennon Lukko iii Lennon Eikai
iie E.T. Rahje
ie Rillaus iei Ukon Mieli
iee Vihamieli HIH
e Likan Kristalli ei Lempi Menköö eii Kauhee Huijaus
eie Lempi Leiskuu
ee Ota Huikka eei Jatkumo
eee Huikka Kaks

Isälinja

I. Täystuho on komea, liinakko 157 cm korkea ori, joka on painotukseltaan koulupuolelle suunnattu. Nimensä puolesta oria voisi kuvitella hankaluontoiseksi, mutta todellisuudessa se onkin oikea herrasmies! Suomessa yksityisellä tallilla kasvatettu Täystuho viettää tällä hetkellä aktiivista kilpauraa kouluratsastuksen muodossa.

II. Lennon Lukko, myöskin liinakko ori on kasvattitallinsa ylpeys. Mahdottoman tuuhean harjan (liekö periä isältään?) alta löytyy hyvärakenteinen suomenhevonen, jota kehtaa näyttää naapureillekin. Luonteeltaan Lennon Lukko on viekas hevonen, jonka kanssa ei vietä tylsää päivää ikinä. Oria käytetään nykyään lähinnä kilpailutarkoitukseen, kouluratsastuksessa tietenkin.

III. Leijonanharjainen, kauniin kimo Lennon Eikai viettää rauhallisia eläkepäiviä kotitilallaan Kiteessä. Urallaan Lennon Eikai saavutti monia kärkisijapaikkoja kouluratsastuksen lisäksi myös työhevoskilpailuissa. Lennon Eikai on myös viihdyttänyt yleisö työhevosnäytöksissä, joissa se kerran pisti kunnolla ranttaliksi.. Jälkikasvua Lennon Eikailla on yhteensä kolme kappaletta, joista yksi on menestynyt mainittavasti työhevoskilpailuissa.

IIE. E.T Rahje on tuntemattomampi, rautias läsipää joka kilpaili menestyksekkäästi kouluratsastusuralla ennen loukkaantumistaan kotitallillaan. Loukkaantuminen oli valitettavasti niin paha, että tamma joutui jäämään kisaeläkkeelle varhain. Lempeäluonteinen tamma on jatkanut sukuaan kolmen varsan verran, ehkäpä niistä tulee vielä emänsä vertaisia kouluratsuja?

IE. Rillaus on erikoisen vaalean rautias tamma, joka on syntynyt Kajaanissa. Nykyään Rillaus asustelee Keski-Suomessa ja onpa tamma haalinut itselleen mukavan määrän sijoituksia kouluratsastuksen saralta. Tamma on tyyni, asiat rauhallisesti ottava suomenhevonen jolta odotetaan menestyksekästä uraa kouluratsastuksesta; onhan se myös ratsastettavana kuuliainen ja varsin kyvykäs. Jälkeläisiä Rillauksella on tällä hetkellä vain yksi.

IEI. Ukon Mieli on myös Kajaanin miehiä. Liinakko tähtipää on luonteeltaan vähän oikukas, mutta useimmiten kiltti ja helppo käsiteltävä eikä kovinkaan orimainen hevonen. Ukon Mieli on kilpaillut lähinnä esteratsastuksessa, mutta myös kouluaitauksen sisällä on käyty tutustumassa muutamaan otteeseen. Jälkeläisiä tältä komistukselta löytyy kaksi kappaletta.

IEE. Kajaanin tyttö Vihamieli HIH on tosiaan nimensäkin mukaan luonteeltaan aika kovistelija ja periksiantamaton. Se ei ratsastustilanteissa ota joskus kuuleviin korviinsakaan ratsastajansa epätoivoisia käskyjä, vaan tekee mitä itse lystää. Vihamieli HIH on kuitenkin ulkonäöltään kaunis, liinakko tähtipää. Kouluratsastukseen sitä on käytetty, mutta oikukkuus on vähän sijoitusten tiellä.

Emälinja

E. Rillan Kristalli on Keski-Suomen järvisissä maisemissa kasvanut villikko. Väritykseltään kauniin liinakko tamma on niittänyt mainetta ja kunniaa kouluratsastuskilpailuissa. Rillan Kristalli on tosiaan melko oikukas pieni hevonen, säkäkorkeutta siltä löytyy 150 senttiä. Pienestä koosta ei pidä kuitenkaan hämääntyä - tamma on kaikkea muuta kuin helppo käsiteltävä ja lisäksi se on todella vahva! Jälkeläisiä Rillan Kristallilta löytyy nelisen kappaletta.

EI. Huvittavalla nimellä Pohjanmaalla tunnettu ori Lempi Menköö on sisukas pieni hevonen. Säkäkorkeutta siltä on mitattu 152 senttiä, mutta se ei orin egoa syö. Lempi Menköö ei ole aktiivisesti kilpailuja kiertävä, vaan lähinnä kasvattaa mahaansa kotipuolessa perheen harraste -ja työhevosena, josa se onkin aika ässä. Väritykseltään rautias ori ei erityisesti ole pienten lasten hevonen, mutta yrittää tulla toimeen kaikkien kanssa.

EII. Kauhee Huijaus on ravuriuralta eläkkeelle siirtynyt tummanpunaruunikko tyyni ori, jonka mielenrauha ei järky edes vaikka sen turvan edessä ammuttaisiin läjä ilotulitusraketteja. Lähtöjä Kauhee Huijauksella on kertynyt viitisenkymmentä kappaletta, mutta sijoituksia ei ole kertynyt kummemmin. Orin valttikortti oli rauhallisuus, mutta vauhdikkuus ei aina riittänyt kärkisijoille asti. Jälkeläisiä orilla on vain yksi.

EIE. Kauniin liinakko, perin pohjin Pohjanmaalainen tamma Lempi Leiskuu on peloton, jopa jääräpäinen suomenhevonen. Se on jättänyt jälkeensä kaksi samanluontoista varsaa, joista toinen kiertää aktiivisesti etenkin esteratsastuskilpailuita. Lempi Leiskuu on painotettu esteisiin, mutta ennen ratsukäyttöä se starttasi pari kertaa ravilähdöissä tuloksetta.

EE. Ota Huikka, kimo kouluratsu Keski-Suomesta on luonteeltaan melko hankala. Se ei todellakaan ole mikään lasten hevonen, eikä sillä voi ratsastaa kuka tahansa. Ota Huikka on kerännyt mainetta kylän pukkikoneena, ja kerrankin huhut ovat jopa tosia. Mitään kummempaa kisamenestystä tammalta ei ole tullut. Jälkeläisiä on yksi.

EEI. Jatkumo, vuonna 2009 kuollut vankka kouluhevonen oli omistajansa ylpeydenaihe. Se sijoittui hienosti urallaan, ehkäpä hienon luonteensa avulta. Jatkumo oli herkkäsuinen, tottelevainen suomenhevonen jolla oli ilo ratsastaa. Hienorakenteinen ori ehti ennen ruunaustaan saada viisi jälkeläistä, joista kaksi asustelee nykyään naapurimaassa Ruotsissa.

EEE. Huikka Kaks, hienoa kimoa tammaa käytettiin sen elämän ajan erilaisten lajien kilpailuissa - tamman historiasta löytyy lähes kaikkea työhevoskäytöstä valjakkoajoon. Jälkimmäisessä Huikka Kaks pääsi monet kerrat kärkikahinoihin asti. Luonteeltaan tammaa kuvattiin aina iloiseksi, nöyräksi ja mukavaksi kaveriksi etenkin ajaa. Huikka Kaks menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 2008.

Kilpailukalenteri

                                  Koulu                                                                                                                   Este

-

22.03.2011  ERJ  Neon  90cm  5/40
23.03.2011  ERJ  Neon  90cm  1/40
23.03.2011  ERJ  Neon  100cm  5/40
25.03.2011    ERJ   , Viikerlä    100 cm    1/50
31.03.2011    ERJ    Koston Suomenhevoset &nsp;  100 cm    5/40

                                  Näyttelyt                                                                                                                   Muut

04.04.2011   NJ   näyttely   Derbyn suomenhevoset   suomen(pien)hevosorit
KUMA, JS

-

Jälkeläiset

  syntynyt   sukupuoli     nimi   emä   omistaja
  -   -   -   -   -

Varusteet ja hoito-ohjeet

Varusteet Keefer Equestrianista.
ratsastus
ruskea yleissatula, ruskea XSOFT-satulavyö, valkoharmaa satulahuopa, turvajalustimet
ruskea koulusatula, valkoharmaa koulusatulahuopa, koulusatulavyö

ruskeat kankisuitset + kahdet nahkaohjat, kankikuolain ja bridong
ruskeat suitset + nahkaohjat, kolmipalakuolain

muut
mustat kuljetussuojat, ruskeat vuohissuojat, etujalkojen ruskeat hivutussuojat
tummanvihreä nailonriimu, ruskea nahkariimu
nahkainen ketjuriimunnaru, musta riimunnaru

punainen sadeloimi, ruudullinen talviloimi
harjapakki, sisältää pehmeä harja, dandy, metallikampa, pesusieni, hikiviila, vihreä piikkisuka, kaviokoukku

- Harjoja ei saa jättää Rikin lähettyville!
- Ratsastettaessa kaikkiin jalkoihin suojat
- Näyttelyihin ym. kuvauksiin nahkariimu+ketju, putsataan käytön jälkeen!

Päiväkirja

Huhtikuu

04.04.2011
KUMA Derbyn Suomenhevosten näyttelyistä, jee!

Maaliskuu

13.03.2011
Kävimme Rikin kanssa tänään heittämässä pitkä maastolenkki, kun aurinkokin näytti itseään pitkästä aikaa! Kuusamon talvikin alkaa jo onneksemme lämmetä, ja kohta toivottavasti myös runsaat lumimassatkin alkavat väistyä kevään tieltä. Rikkikin oli innoissaan ideastani - se tepasteli ympäri karsinaansa ja ilahdutti muita kimeällä hirnunnallaan. Vietyäni muut hevoset tarhailemaan, varustin innokkaan orini. Rikki seisoi paikoillaan tuttuun tapaansa, välillä koittaen hamuta harjaa kädestäni. Jouduin vaihtamaan satulaan varasatulavyön, sillä toinen oli napsahtanut poikki viime estetreeneissä. Ehkäpä laihdutuskuuri tekisi hyvää Rikille..

Tallipihalla kävi heikko tuulenvire, joka sai kotitalon terassilla olevan tuulikellon kilkattamaan vienosti. Rikki hörähti talon suuntaan, mutta ei ilmeisesti keksinyt mikä siellä oli. Nousin orin selkään sen seistessä tyynesti paikoillaan. Rikki odotti kärsivällisesti, kun säädin jalustimet sopiviksi ja lähti sitten reippaaseen käyntiin kehoituksestani. Raikas kevättalvinen ilma ympärillämme käänsin Rikin peltoreitille, jotta aurinko pääsisi esteittä paistamaan yllemme. Rikki kulki korvat hörössä, välillä tervehtien puusta toiseen lenteleviä lintuja. Ravatessamme loskalumi lensi kavioista pitkälle ja sai Rikin vuohiskarvat litimäriksi. Ori nosteli teatraalisesti jalkojaan, kuin saadakseen ne kuivumaan. Hiljensin käyntiin huomatessani pellolla liikettä. Rikki ei ollut vielä huomannut kahta poroa, jotka tapittivat meitä ihmeissään kymmenen metrin päästä. Kun ori viimeinkin huomasi nämä kaksi eläintä, se kajautti kuuluville hirnahduksen jonka ansiosta poroparat pinkoivat äkkiä pakoon. "No kivat sulle", naurahdin Rikin hölmistyneelle ilmeelle, kun kaverit eivät jääneetkään rupattelemaan.

Laukattuamme mukavan pitkän baanan, olimme tulleet jo pellon poikki kulkevalle polulle, joka johti tallin taakse. Ravailimme sitä aikamme, kunnes hidastin Rikin verkkaiseen käyntiin. Aurinko oli sulattanut pellon sivussa sijaitsevan ojan jäät jo niin, että ajoittain pystyi näkemään veden solisevansen poikki. Ilmassa oli todellakin kevään tuntu, harmi vain, että seuraavalle päivälle oli luvattu ilkeitä pakkasia taas, eivätkä leudot kelit palaisivat ennen seuraavaa viikkoa. Tästä aurinkoisesta, alkukevääntuntuisesta päivästä nautimme kyllä yhtätuumin Rikin kanssa. Tallilla se saikin mennä kavereiden kanssa tarhailemaan, eivätkä muutkaan näyttäneet myrtsiä naamaa kun vein niille runsaat heinäkasat tuhottaviksi.